Liikelahjojen verotus: mainoslahja ja edustuslahja
Päivitetty
Yrityslahjojen verotuksessa asiakkaille jaettava tavanomainen mainoslahja on kokonaan vähennyskelpoinen, ja Verohallinnon ohjeessa sen rajana on 50 euroa arvonlisäveroineen. Liikekumppanille yksilöllisesti valitun edustuslahjan menoista vähennetään vain 50 prosenttia eikä arvonlisäveroa lainkaan, ja oman henkilöstön lahjoja koskevat omat sääntönsä.
Tuotesivujen hinnat ovat ilman arvonlisäveroa, joten liikelahjan hintaan lisätään vero ennen kuin sitä verrataan 50 euron rajaan. Laskuesimerkki on alempana.
Mikä on tavanomainen mainoslahja
Mainoslahja on määritelty Verohallinnon ohjeessa Edustusmenot tuloverotuksessa (annettu 29.11.2021) näin: ”Mainoslahja on arvoltaan vähäinen massalahja, joka annetaan samanaikaisesti ja samanlaisena useille vastaanottajille.” Ohjeen mukaan mainoslahjoihin on usein painettu yrityksen nimi tai liiketunnus, kuten logo.
Samassa ohjeessa kerrotaan, milloin mainoslahjaa voidaan pitää tavanomaisena: ”Mainoslahjaa, jonka arvonlisäverollinen ostohinta on enintään 50 euroa, voidaan pitää tavanomaisena.” Sama raja on arvonlisäverotuksen ohjeessa Oman käytön ja alivastikkeellisten luovutusten arvonlisäverotus (annettu 17.3.2020). Jos yritys on valmistanut lahjan itse, arvona pidetään molempien ohjeiden mukaan tavaran todennäköistä luovutushintaa.
Ohjeiden esimerkeissä tavanomaisia mainoslahjoja ovat yrityksen merkkipäivinä asiakkaille jaetut lahjat, asiakkaille annetut kummilahjat ja häälahjat sekä yrityksen nimellä varustetut kynät, paidat, solmiot ja huivit. Arvonlisäverotuksen ohje mainitsee myös muut yrityksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliset lahjat, kuten kotitaloustavarat ja koristeet. Valikoimassamme tällaisia tuotteita ovat esimerkiksi kuulakärkikynät, mukit ja joulutuotteet, joihin saa yrityksen logon. Tavanomaisuuteen vaikuttavat kuitenkin lahjan hinta ja se, saako moni vastaanottaja samanlaisen lahjan.
Lahjaideoita asiakkaille ja yhteistyökumppaneille on sivulla Liikelahjat ja asiakaslahjat.
Verotuksessa tavanomainen mainoslahja käsitellään näin:
- tuloverotuksessa menot ovat vähennyskelpoisia (elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 5 kohta)
- arvonlisäverovelvollinen yritys saa vähentää lahjojen arvonlisäveron, koska lahjat hankitaan myynnin edistämiseen
- lahjojen jakamisesta ei makseta oman käytön veroa.
Oman käytön vero on arvonlisävero, joka yrityksen on yleensä maksettava, kun se antaa ilmaiseksi tavaran, jonka arvonlisäveron se on voinut vähentää. Arvonlisäverolain 25 § tekee tavanomaisille mainoslahjoille poikkeuksen: ”Tavaranäytteenä tai tavanomaisena mainoslahjana tapahtuvaa luovuttamista ei pidetä tavaran ottamisena omaan käyttöön.”
Mikä on edustuslahja
Edustuslahja annetaan yrityksen ulkopuoliselle henkilölle, jonka kanssa yrityksellä on liikesuhde, esimerkiksi hänen merkkipäivänsä vuoksi. Tuloverotuksen ohje erottaa sen mainoslahjasta valintatavan perusteella: ”Edustuslahja on valittu yksilöllisemmin vastaanottajaa silmällä pitäen.” Mainoslahja on siis samanlainen kaikille saajille, kun taas edustuslahja valitaan saajan mukaan.
Ohjeen mukaan edustamisella pyritään edistämään liiketoimintaa, esimerkiksi luomaan uusia liikesuhteita tai säilyttämään ja parantamaan entisiä. Myös laivan vesillelaskun tai suuren rakennustyön valmistumisen yhteydessä annettu lahja on ohjeen mukaan luonteeltaan edustuslahja.
Edustuslahjan menot ovat edustusmenoja. Elinkeinoverolain 8 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan vähennyskelpoisia menoja ovat ”50 prosenttia edustusmenojen määrästä”. Arvonlisäveroa edustuslahjasta ei vähennetä lainkaan. Arvonlisäverolain 114 §:n 1 momentissa luetellaan hankinnat, joista vähennystä ei saa tehdä, ja niihin kuuluvat ”edustustarkoitukseen käytettävät tavarat ja palvelut”.
Alkoholilahjat
Alkoholilahjaa ei yleensä käsitellä mainoslahjana. Tuloverotuksen ohjeessa todetaan: ”Alkoholilahjojen on katsottu verotuskäytännössä liittyvän lähtökohtaisesti edustamiseen.” Arvonlisäverotuksen ohjeen mukaan alkoholituotteet eivät ole tavanomaisia mainoslahjoja.
Poikkeus koskee pienpanimoita, viinitiloja ja muita vastaavia toimijoita. Niiden itse valmistamia ja mainostarkoituksessa jakamia alkoholituotteita voidaan pitää tavanomaisina mainoslahjoina, jos mainoslahjan yleiset edellytykset täyttyvät. Muuten alkoholilahjaan sovelletaan lähtökohtaisesti edustuslahjan sääntöjä: menoista vähennetään tuloverotuksessa 50 prosenttia, eikä arvonlisäveroa vähennetä.
Lahjat omalle henkilöstölle
Oman henkilöstön lahjat eivät ole edustuslahjoja, sillä edustusmenot kohdistuvat yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin. Tuloverotuksen ohjeen mukaan yritys voi yleensä vähentää henkilökuntaan kohdistuvat menot kokonaan, joko palkkamenoina tai muina tulonhankkimismenoina.
Arvonlisäverotuksen ohje sulkee henkilöstön lahjat mainoslahjojen ulkopuolelle: ”Henkilöstölle luovutettavia tavaroita ei voida pitää tavanomaisina mainoslahjoina.” Kun lahja hankitaan henkilöstön yksityiseen käyttöön, sen arvonlisäveroa ei vähennetä. Jos henkilöstölle annetaan ilmaiseksi samanlaisia logotuotteita kuin asiakkaille, luovutuksesta on ohjeen mukaan maksettava oman käytön vero.
Työntekijän verotuksessa vähäinen lahja on verovapaa, kun käytäntö koskee koko henkilökuntaa eikä lahjaa anneta rahana tai rahaan verrattavana suorituksena. Ohjeen mukaan tällainen lahja on tyypillisesti pieni joulumuistaminen koko henkilökunnalle. Myös läksiäislahja voi olla vähäinen lahja, jos käytäntö koskee koko henkilökuntaa. Ohje Henkilökuntaedut verotuksessa (annettu 19.12.2024, voimassa 1.1.2025 alkaen) ilmaisee rajan näin: ”Vähäisen lahjan arvo voi olla enintään 100 euroa. Jos työnantaja antaa työntekijöille muutamia vähäisiä lahjoja vuodessa, näiden yhteenlaskettu arvo voi olla korkeintaan 100 euroa.”
Lahjaksi käy työnantajan valitsema esine, pääsylippu, palvelu tai yksilöity lahjakortti. Työnantaja voi myös antaa työntekijöiden valita lahjan ennalta määritellyistä vaihtoehdoista.
Jos yrityksellä on toimipisteitä eri paikkakunnilla, lahja voi sijaintiin liittyvästä perustellusta syystä olla niissä erilainen, kunhan jokainen saa suurin piirtein samanlaisen ja samanarvoisen edun. Koko henkilökuntaan kuuluvat ohjeen mukaan myös määräaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät. Lahjan voi silti jättää antamatta esimerkiksi lyhytaikaisille tilapäistyöntekijöille tai koeajalla oleville, kun rajausta sovelletaan samoin perustein koko henkilökuntaan.
Ohje ei kerro, sisältääkö 100 euron raja arvonlisäveron. Varmuuden vuoksi raja kannattaa laskea hinnasta, johon arvonlisävero sisältyy. Veroton hinta lasketaan samalla tavalla kuin alempana olevassa esimerkissä.
Lahjakortti on työntekijälle verovapaa vain, kun kaikki ohjeen ehdot täyttyvät:
- kortti annetaan koko henkilökunnalle
- kortin arvo on enintään 100 euroa
- kortti on henkilökohtainen eli annettu nimetylle työntekijälle
- käyttö on rajattu tietystä paikasta hankittavaan esineeseen tai palveluun, eikä kortilla voi hankkia muuta
- korttia ei voi vaihtaa rahaksi.
Tavaratalon tai liikkeen koko valikoimaan käyvä lahjakortti on ohjeen mukaan työntekijän palkkaa. Joululahjaideoita asiakkaille ja henkilöstölle on sivulla Joululahjat yrityksille.
Lahjoja henkilöstön merkkipäiviin, uusille työntekijöille ja kesäjuhlaan on sivulla Henkilöstölahjat.
Merkkipäivälahjat
Työntekijän merkkipäivälahjalla on oma arvorajansa. Ohjeen mukaan tavanomaisia merkkipäiviä ovat esimerkiksi syntymäpäivä, kun työntekijä täyttää 40, 50 tai 60 vuotta, sekä vihkimispäivä, vähintään 10 vuoden palvelus ja eläkkeelle siirtyminen. Sen sijaan lahjaa, joka on annettu työntekijän täyttäessä 65 vuotta, ei ole oikeuskäytännössä hyväksytty verovapaaksi. Lahjan arvosta ohjeessa sanotaan: ”Työntekijän merkkipäivän johdosta annetun lahjan kohtuullinen arvo on enintään työntekijän 1-2 viikon bruttopalkkaa vastaava määrä.”
Lisäksi lahjan on oltava työnantajan valitsema, se ei saa olla rahaa, ja yrityksellä on oltava selvä käytäntö, joka koskee koko henkilökuntaa. Rahana maksettu lahja on työntekijän palkkaa, vaikka sitä kutsuttaisiin merkkipäivälahjaksi. Lahjakortti käy merkkipäivälahjaksi, kun työnantaja on rajannut sen käytön tietystä paikasta hankittavaan esineeseen tai palveluun, korttia ei voi muuttaa rahaksi ja se on annettu nimetylle työntekijälle.
Kun lahja annetaan yrityksen oman merkkipäivän kunniaksi, sen arvon on oltava sama koko henkilökunnalle, eikä se oikeuskäytännön mukaan voi olla yhtä suuri kuin työntekijän omana merkkipäivänä saaman lahjan arvo.
Verollinen hinta ja 50 euron raja
Tuotesivun hinta sisältää yksivärisen painatuksen yhteen kohtaan, mutta ei arvonlisäveroa. Mainoslahjan raja koskee kuitenkin arvonlisäverollista hintaa, joten veroton hinta muutetaan verolliseksi ennen vertailua.
Laskuesimerkki: Verohallinnon sivun Arvonlisäveroprosentit mukaan yleinen verokanta on 25,5 %. Kun 50 euroa jaetaan luvulla 1,255, tulokseksi saadaan 39,84 euroa. Tämä veroton hinta on arvonlisäveron kanssa 50 euroa (39,84 euroa + 10,16 euroa arvonlisäveroa = 50,00 euroa).
Elintarvikkeiden verokanta on 13,5 %. Samalla laskulla 50 euroa verollisena vastaa elintarvikkeessa 44,05 euron verotonta hintaa (44,05 euroa + 5,95 euroa arvonlisäveroa = 50,00 euroa). Alennettu verokanta ei koske alkoholijuomia.
Tuotesivulla hinnan voi vaihtaa näkymään arvonlisäverollisena valinnalla ”sis. alv”. Kappalehinta riippuu tilausmäärästä, ja lisävärit ja lisäpainatuskohdat hinnoitellaan tarjouksessa. Lopullinen kappalehinta painatuksineen on tarjouksessa, joten tarkista raja siitä ennen tilausta.
Kun lahja on valittu, lisää se tarjouskoriin. Samalla tarjouspyynnöllä voi kysyä hintaa useille tuotteille. Ennen tuotantoa saat painovedoksen hyväksyttäväksi. Tuotanto alkaa, kun vedos on hyväksytty. Tarkka toimitusaika kerrotaan tarjouksessa.
Tarkista oman yrityksen tilanne Vero.fi:stä tai kirjanpitäjältä.
Lähteet
- Verohallinto: Edustusmenot tuloverotuksessa, annettu 29.11.2021
- Verohallinto: Oman käytön ja alivastikkeellisten luovutusten arvonlisäverotus, annettu 17.3.2020
- Verohallinto: Henkilökuntaedut verotuksessa, annettu 19.12.2024, voimassa 1.1.2025 alkaen
- Verohallinto: Arvonlisäveroprosentit, sivu päivitetty 1.1.2026
- Laki elinkeinotulon verottamisesta (360/1968), 8 §
- Arvonlisäverolaki (1501/1993), 25 § ja 114 §
Usein kysyttyä
Mikä ero on mainoslahjalla ja edustuslahjalla?
Tavanomainen mainoslahja on vähäarvoinen massalahja, jonka moni vastaanottaja saa samanlaisena. Sen menot ovat kokonaan vähennyskelpoisia, ja arvonlisäverovelvollinen yritys saa vähentää sen arvonlisäveron. Edustuslahja valitaan yksilöllisesti liikesuhteessa olevalle henkilölle, ja sen menoista vähennetään 50 prosenttia. Edustuslahjan arvonlisäveroa ei saa vähentää.
Lasketaanko 50 euron raja verollisesta vai verottomasta hinnasta?
Verollisesta. Molemmissa Verohallinnon ohjeissa raja koskee mainoslahjan arvonlisäverollista ostohintaa. Koska tuotesivujen hinnat ovat verottomia, lisää niihin vero ennen vertailua tai valitse tuotesivulla hinnat, joihin vero sisältyy.
Muuttuuko mainoslahja edustuslahjaksi, jos sen antaa merkkipäivänä?
Ei välttämättä. Tuloverotuksen ohjeen mukaan vähäarvoinen esine, jollaisia yritys muutenkin jakaa mainostarkoituksessa, ei muutu edustusmenoksi, vaikka se annetaan liikekumppanille merkkipäivälahjaksi.
Koskeeko 50 euron raja myös henkilöstön lahjoja?
Ei. Raja koskee mainoslahjoja, eikä henkilöstölle annettua tavaraa pidetä mainoslahjana. Työntekijän verotuksessa vähäisten lahjojen yhteenlaskettu arvo voi olla enintään 100 euroa vuodessa, ja lahja annetaan koko henkilökunnalle, eikä se saa olla rahaa.