Ekologiset liikelahjat: mitä tuotteesta saa sanoa
Ekologiset liikelahjat on vakiintunut nimi mainostuotteiden valikoimissa, mutta sana ekologinen ei enää käy liikelahjan kuvaukseksi ilman näyttöä. Kuluttajansuojalain ja sitä täydentävän asetuksen uudet säännökset tulivat voimaan 27.9.2026. Siitä lähtien yleinen ympäristöväittämä, kuten ekologinen, ympäristöystävällinen tai vihreä, on kuluttajamarkkinoinnissa kielletty, ellei väitteen tueksi voida osoittaa tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa. Suomessa sen voi osoittaa EU-ympäristömerkillä tai Joutsenmerkillä.
Tarkka väite on edelleen sallittu, kun sen peruste kerrotaan samassa paikassa, esimerkiksi ”100 % kierrätettyä puuvillaa”. Alla kerrotaan, mitkä sanat jäävät pois, mitkä merkit kelpaavat, mitä kotimainen tarkoittaa ja mitä toimittajalta kannattaa kysyä ennen kuin väite painetaan lahjaan tai saatekorttiin.
Mitä uudet säännöt kieltävät
Säännökset perustuvat EU:n direktiiviin 2024/825. Suomessa ne on pantu täytäntöön kuluttajansuojalain muutoksella (573/2026) ja valtioneuvoston asetuksella (664/2026), jonka 2 §:ssä luetellaan menettelyt, jotka ovat aina sopimattomia. Ympäristöväittämiä koskevat nämä kohdat:
- yleinen ympäristöväittämä, jos elinkeinonharjoittaja ei pysty osoittamaan väitteen kannalta merkityksellistä, tunnustettua erinomaista ympäristönsuojelullista tasoa
- kestävyysmerkintä, joka ei perustu sertifiointijärjestelmään eikä ole viranomaisen vahvistama
- ympäristöväittämä koko tuotteesta, kun väite koskee vain tuotteen tiettyä osaa
- väite tuotteen neutraalista, tavanomaista vähäisemmästä tai myönteisestä ympäristövaikutuksesta, kun väite perustuu kasvihuonekaasupäästöjen kompensointiin
- laissa kaikille saman tuoteluokan tuotteille asetetun vaatimuksen esittäminen tarjouksen ominaisena piirteenä.
Lisäksi kuluttajansuojalain 2 luvun uusi 6 b § koskee väitteitä tulevasta ympäristönsuojelullisesta tasosta.
Kilpailu- ja kuluttajavirasto (KKV) julkaisi 23.9.2026 luonnoksen kuluttaja-asiamiehen linjaukseksi Vastuullisuus- ja ympäristöväittämät markkinoinnissa. Luonnos on kommentoitavana 18.10.2026 asti. Tämän oppaan esimerkit ovat luonnoksesta, ja opas päivitetään, kun lopullinen linjaus julkaistaan.
Koskeeko tämä yrityksen ostamaa lahjaa?
Kuluttajansuojalaki koskee markkinointia kuluttajille. KKV:n linjausluonnoksen mukaan laki ja linjaus eivät koske ympäristöväittämiä yritysten välisessä markkinoinnissa. Yritysten välillä sovelletaan lakia sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1061/1978), joka kieltää totuudenvastaisen ja harhaanjohtavan ilmaisun. Harhaanjohtava ympäristöväite ei siis ole sallittu yritystenkään välillä.
Moni liikelahja päätyy kuitenkin kuluttajalle: messuvieraalle, tapahtuman osallistujalle tai asiakkaalle, jolla ei ole yritystä. Ympäristöväittämä voi olla teksti, kuva tai symboli, ja se voi olla myös merkintä tai tuotteen nimi. Kun lahjoja jaetaan kuluttajille, lahjaan, pakkaukseen tai saatekorttiin painettava teksti kannattaa siksi tehdä kuluttajamarkkinoinnin sääntöjen mukaan.
Säännöt koskevat myös yrityksen omaa viestiä. Luonnoksen mukaan yleiseen ympäristöväittämään tarvitaan sama näyttö silloinkin, kun yritys kertoo omista arvoistaan. Kuluttajalle annettavan lahjan saatekortissa esimerkiksi ”ympäristöystävällinen yritys” on siis yleinen ympäristöväittämä.
Mitkä sanat jäävät pois
KKV:n luonnoksessa yleisiä ympäristöväittämiä ovat muun muassa ympäristöystävällinen, ympäristövastuullinen, ympäristöä säästävä, vihreä, ekologinen, ekoystävällinen, luontoystävällinen, ilmastoystävällinen, energiatehokas, biohajoava ja biopohjainen. Vastuullinen ja kestävä ovat luonnoksessa yleisiä vastuullisuusväittämiä. Kestävä on sellainen silloin, kun sen voi ymmärtää muuksi kuin tuotteen kestävyydeksi käytössä. Niitä ei voi perustella pelkällä EU-ympäristömerkillä tai Joutsenmerkillä, ja KKV suosittelee niiden sijaan tarkempaa väitettä.
Myös kuva voi olla väite. Luonnoksen mukaan lehti, muu luontosymboli tai vihreä värimaailma voi muodostaa ympäristöväittämän.
Väite ei ole yleinen, kun sen täsmennys on samassa viestintävälineessä selvästi ja helposti havaittavissa. Täsmennys ei luonnoksen mukaan voi olla linkin tai QR-koodin takana, pakkauksen eri puolella tai verkkosivun eri kohdassa.
Tarkka väite kertoo materiaalin, sen osuuden ja sen, mitä osaa tuotteesta väite koskee. Esimerkkejä valikoimamme tuotetiedoista:
- kangaskassi: 100 % kierrätettyä puuvillaa, 140 g/m²
- rantakassi: 70 % kierrätettyä puuvillaa ja 30 % kierrätettyä polyesteriä
- muistikirja: kansi 100 % kierrätyspaperia
- juomapullo: 90 % kierrätettyä ruostumatonta terästä.
Muistikirjasta, jonka kansi on kierrätyspaperia, ei voi sanoa ”valmistettu kierrätysmateriaalista”. Väite koskisi koko tuotetta, vaikka peruste koskee vain kantta. Sama koskee pakkausta: jos vain lahjarasia on kierrätettyä kartonkia, väitteestä on käytävä ilmi, että se koskee pakkausta.
Näin yleinen väite muuttuu tarkaksi:
- ”Ekologinen kassi” → ”Kassi on 100 % kierrätettyä puuvillaa.”
- ”Ympäristöystävällinen muistikirja” → ”Kansi on 100 % kierrätyspaperia.”
- ”Vihreä valinta” ja lehtisymboli → materiaali ja sen osuus ilman symbolia
- ”Hiilineutraali lahja” → jätetään pois.
Lakisääteinen vaatimus ei ole tuotteen etu
Vaatimusta, joka koskee lain mukaan kaikkia saman tuoteluokan tuotteita EU:n markkinoilla, ei saa esittää oman tarjouksen erityispiirteenä. KKV:n luonnoksen mukaan tuotetta ei saa markkinoida ilmoittamalla, ettei se sisällä tiettyä kemiallista ainetta, jos aine on lailla kielletty kaikissa saman tuoteluokan tuotteissa EU:ssa. Esimerkiksi asetus (EU) 2024/3190 kieltää bisfenoli A:n (BPA) elintarvikkeiden kanssa kosketukseen tulevissa materiaaleissa. Siksi juomapullon tai mukin kuvaus ”BPA-vapaa” esittää lakisääteisen vaatimuksen tuotteen etuna.
Mitkä merkit kelpaavat
Kestävyysmerkintä on sallittu, kun se perustuu sertifiointijärjestelmään tai on viranomaisen vahvistama. Sertifiointijärjestelmässä riippumaton kolmas osapuoli varmentaa ja valvoo, että vaatimukset täyttyvät. Merkit kertovat eri asioista:
- EU-ympäristömerkki ja Joutsenmerkki ovat virallisia ISO 14024 -standardin mukaisia ympäristömerkkejä. KKV:n luonnoksen mukaan niillä voi Suomessa osoittaa tunnustetun erinomaisen ympäristönsuojelullisen tason, joten merkitystä tuotteesta voi sanoa esimerkiksi ympäristöystävällinen tai ekologinen. Väitteen on kuitenkin koskettava sitä, mitä merkin kriteerit kattavat: biohajoava edellyttää, että kriteereissä on vaatimus biohajoavuudesta. Joutsenmerkillä on kriteerit muun muassa tekstiileille ja laukuille, toimisto- ja harrastustarvikkeille sekä painotuotteille, mutta ei juomapulloille.
- GOTS kertoo luonnonmukaisesti tuotetun kuidun osuudesta ja tekstiilin jalostuksesta. Merkintä organic edellyttää vähintään 95 % ja made with organic vähintään 70 % sertifioitua luomukuitua.
- OCS kertoo luomukuidun osuudesta ja sen jäljitettävyydestä, ei jalostuksesta.
- GRS ja RCS kertovat kierrätetyn materiaalin osuudesta. RCS-merkinnässä osuus on 5–100 %, ja kuluttajille näkyvässä GRS-merkinnässä vähintään 50 %.
- FSC ja PEFC kertovat puun ja paperin alkuperästä. Esimerkiksi FSC Mix -merkityssä tuotteessa vähintään 70 % materiaalista on peräisin FSC-sertifioiduista metsistä.
- Reilu kauppa kertoo kaupan ehdoista: puuvillan viljelijöille maksetaan vähintään takuuhinta ja sen päälle Reilun kaupan lisä.
- OEKO-TEX STANDARD 100 on merkki tekstiileille, jotka on testattu haitallisten aineiden varalta. Se ei ole EU-ympäristömerkki eikä Joutsenmerkki, joten yleistä ympäristöväittämää ei voi perustella sillä.
Tuotetiedoissamme ei tällä hetkellä ole EU-ympäristömerkkiä eikä Joutsenmerkkiä, joten emme käytä yleisiä ympäristöväittämiä mistään tuotteesta.
Kun tuotteeseen painetaan logo
Merkki kertoo vain sen, minkä sertifiointi kattaa, ja painatus voi muuttaa tilanteen. GOTSin mukaan sertifioituun valmiiseen tuotteeseen painatuksen tai brodeerauksen lisäävän myyjän on oltava itse sertifioitu, ja GOTS-merkinnän saa tehdä vain sertifioitu toimija. FSC-merkin saa painaa tuotteeseen tai pakkaukseen vain FSC-sertifikaatin haltija. OEKO-TEX taas ei salli mainostaa valmista tuotetta sertifioituna sen kankaan tai muun osan sertifikaatin perusteella.
Pyydä siksi sertifikaatin nimi, numero ja voimassaoloaika ja kysy, koskeeko se valmista, painettua tuotetta eikä vain kangasta tai raaka-ainetta. Itse keksitty merkki, kuten verkkokaupan oma eko-tunnus, on kielletty, ellei sen takana ole sertifiointijärjestelmä.
Hiilineutraali ja kompensointi
Tuotetta ei saa markkinoida ympäristövaikutuksiltaan neutraalina, tavanomaista vähäisempänä tai myönteisenä, jos väite perustuu kasvihuonekaasupäästöjen kompensointiin. KKV:n luonnoksen esimerkkejä ovat ilmastokompensoitu, ilmastoneutraali, hiilineutraali ja pieni hiilidioksidijalanjälki. Ne ovat sallittuja vain, jos ne perustuvat tuotteen omiin elinkaaren aikaisiin vaikutuksiin.
Yritys voi kertoa investoinneistaan ympäristöhankkeisiin, kunhan viesti ei anna kuvaa tuotteen neutraalista tai tavanomaista pienemmästä ympäristövaikutuksesta.
Väite tulevasta tasosta, kuten ”50 % pienempi hiilijalanjälki vuoteen 2030 mennessä”, edellyttää valmista täytäntöönpanosuunnitelmaa, jossa on mitattavat ja aikaan sidotut tavoitteet. Lisäksi yrityksestä riippumattoman ulkopuolisen asiantuntijan on tarkastettava edistyminen säännöllisesti.
Kotimaiset liikelahjat: mitä kotimainen tarkoittaa
Kotimaisuus ei ole ympäristöväite, mutta sen on oltava totta. KKV:n luonnoksen mukaan kotimaisuudesta kertovaa merkintää ei saa käyttää, jos tuote ei ole kotimainen. Pelkkä kotimaisuusmerkintä, kuten Avainlippu tai Suomen lippu, ei ole kestävyysmerkintä, mutta yhdistettynä ympäristöviestiin siitä voi tulla sellainen.
Tullin alkuperäsääntöjen mukaan tavara on peräisin maasta, jossa se on kokonaan tuotettu tai jossa sille on tehty viimeinen merkittävä ja taloudellisesti perusteltu jalostus tai käsittely (unionin tullikoodeksi, 60 artikla). Merkkien kiinnittäminen tuotteisiin ja tavaroiden uudelleenpakkaus eivät riitä (asetus (EU) 2015/2446, 34 artikla). Logon painaminen Suomessa ei siten tee ulkomailla valmistetusta tuotteesta kotimaista, eikä suomalainen tuotemerkki kerro valmistusmaata.
Avainlippu-merkin voi saada tuote, joka on valmistettu Suomessa ja jonka kotimaisuusaste on vähintään 50 % omakustannusarvosta. Merkki on Suomalainen työ ry:n yhteisömerkki, jonka käyttöön tarvitaan yhdistyksen myöntämä oikeus. Design from Finland -merkki kertoo suomalaisesta muotoilusta, ei valmistusmaasta.
Tuotesivuillamme näkyy valmistusmaa tai alkuperämaa, kun valmistaja ilmoittaa sen. Esimerkiksi osa heijastimista on valmistettu Suomessa. Jos valmistusmaa ei näy tuotesivulla, kysy sitä tarjouspyynnössä.
Mitä toimittajalta kannattaa kysyä
- Mitä materiaalia tuote on, ja kuinka suuri osuus siitä on kierrätettyä tai luonnonmukaisesti tuotettua.
- Mitä tuotteen osaa osuus koskee: koko tuotetta, kangasta, kantta vai sivuja.
- Mikä sertifikaatti tuotteella on, mikä on sen numero ja voimassaoloaika, ja koskeeko se valmista tuotetta.
- Missä maassa tuote on valmistettu.
- Mitä pakkauksesta voi sanoa, jos väite koskee vain pakkausta.
Lähetä lahjaan painettava teksti ja logo tarjouspyynnön mukana. Ennen tuotantoa saat painovedoksen hyväksyttäväksi. Tuotanto alkaa, kun vedos on hyväksytty.
Tuotesivuillamme materiaali ja sen osuus kerrotaan niin kuin valmistaja ne ilmoittaa, eikä tuotetta kutsuta ekologiseksi. Materiaalitiedot näkyvät tuotesivuilla esimerkiksi ryhmissä Kangaskassit, Juomapullot, Muistikirjat ja Mainostekstiilit. Tuotteen sertifikaattia voi kysyä tarjouspyynnössä.
Lahjaideoita asiakkaille ja yhteistyökumppaneille on sivulla Liikelahjat ja asiakaslahjat, ja lahjojen verotuksesta kertoo opas Liikelahjojen verotus.
Lähteet
- Valtioneuvoston asetus kuluttajien kannalta sopimattomasta kaupallisesta menettelystä markkinoinnissa ja asiakassuhteissa (664/2026), annettu 2.7.2026, voimassa 27.9.2026 alkaen
- Laki kuluttajansuojalain muuttamisesta (573/2026), julkaistu 26.6.2026
- Direktiivi (EU) 2024/825 kuluttajien vaikutusmahdollisuuksien parantamisesta vihreässä siirtymässä, annettu 28.2.2024
- Kilpailu- ja kuluttajavirasto: Vastuullisuus- ja ympäristöväittämät markkinoinnissa, linjausluonnos, julkaistu 23.9.2026
- Laki sopimattomasta menettelystä elinkeinotoiminnassa (1061/1978), 1 ja 2 §
- Komission asetus (EU) 2024/3190 bisfenoli A:n käytöstä elintarvikekontaktimateriaaleissa
- Unionin tullikoodeksi (EU) N:o 952/2013, 60 artikla, ja delegoitu asetus (EU) 2015/2446, 34 artikla
- Suomalainen työ: Avainlippu-merkin säännöt
- Joutsenmerkki: kriteerit ja EU-ympäristömerkki: tietoa merkistä
- GOTS: merkinnät ja kysymykset ja vastaukset
- FSC Suomi: FSC-tavaramerkkilisenssi ja OEKO-TEX: STANDARD 100 -merkinnän ohje
Usein kysyttyä
Saako liikelahjaa vielä kutsua ekologiseksi?
Kuluttajille suunnatussa markkinoinnissa vain, jos tuotteella on EU-ympäristömerkki, Joutsenmerkki tai muu tunnustettu näyttö erinomaisesta ympäristönsuojelullisesta tasosta. Muuten kerro materiaali ja sen osuus, esimerkiksi ”100 % kierrätettyä polyesteriä”.
Onko OEKO-TEX ympäristömerkki?
Ei. OEKO-TEX STANDARD 100 on merkki tekstiileille, jotka on testattu haitallisten aineiden varalta. Se ei ole EU-ympäristömerkki eikä Joutsenmerkki, joten sen perusteella tuotetta ei voi kutsua ekologiseksi. Merkin voi tarkistaa OEKO-TEX Label Check -palvelussa sertifikaatin numerolla.
Mitä GOTS-sertifikaatti tarkoittaa?
GOTS (Global Organic Textile Standard) on sertifiointijärjestelmä tekstiileille, joissa on luonnonmukaisesti tuotettua kuitua. Merkintä organic edellyttää vähintään 95 % ja made with organic vähintään 70 % sertifioitua luomukuitua, ja jälkimmäisessä on kerrottava tarkka osuus. GOTS-merkinnän saa tehdä vain sertifioitu toimija, joten kysy, koskeeko sertifikaatti valmista, painettua tuotetta.
Onko Suomessa painettu tuote kotimainen?
Ei. Logon painaminen Suomessa ei muuta ulkomailla valmistetun tuotteen alkuperää. Kotimaiseksi voi kutsua tuotetta, joka on valmistettu Suomessa.
Entä tuotteet, joihin väite on painettu jo ennen uusia sääntöjä?
Asetuksen mukaan kestävyysmerkintää, yleistä ympäristöväittämää ja koko tuotetta koskevaa väitettä koskevia kohtia sovelletaan vasta 27.3.2027 alkaen markkinointiin, joka sisältyy ennen 27.9.2026 markkinoille saatettuun tavaraan tai sen pakkaukseen. Siirtymä ei koske kompensointiin perustuvia väitteitä eikä lakisääteisen vaatimuksen esittämistä etuna.







